Seuratoiminnan alkuvaiheet

Urheiluseuratoiminta on kuulunut Suomen historiaan jo kauan ennen maamme itsenäistymistä, ja poliittisesti kiivaat kaudet vaikuttivat urheiluseurojenkin aloittamiseen niiden toimintaan pitkälle 1900 -luvun lopulle saakka. Ihka ensimmäiset urheiluseurat perustettiin maassamme 1850 -uvulla ja muutamassa vuosikymmenessä seuroja alkoi järjestäytyä ympäri maan määrän ollen vuosisadan lopussa yli 300. Lajeina seuratoiminnassa oli mukana tuolloin yli 20 erilaista, ja suosituimpina niistä kansallislajimme hiihto sekä muun muassa luistelu, ammunta, purjehdus sekä voimistelu -lajit. Aluksi seuratoiminta oli lähinnä harrastajien järjestäytymistä ja tavoitteena oli koota yhteen etenkin lapsia ja nuoria, jolloin samalla saatiin heitä kasvatettua järjestykseen ja kuriin, sivistykseen sekä raittiuteen.

Seuratoiminnan aloittamisen aika oli kansallisen heräämisen aikaa ja samoihin kausiin 1800 -luvun loppupuolelle ajoittui myös puoluetoiminnan käynnistyminen, kansanvalistusseura ja työväenyhdistys aloittivat opistotoimintaa ja nuorisoseuraliike aloitti toimintansa. Vasta vuosisadan lopulla alkoi urheiluseurojen kilpailutoiminta yleistyä. Ensimmäiset hiihtokilpailut järjestettiin Suomessa vuonna 1879 Tyrnävällä, ja maailmalle lähdettiin kilpailemaan vuonna 1879. Tuolloin Tukholman kisoista tuli Suomelle kolmoisvoitto hiihdossa, matkana 30 kilometriä.

Suomen Voimistelu ja Urheiluliitto, sittemmin Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL perustettiin vuonna 1906 suomalaisen urheilun kattojärjestöksi. Jo 1800 -luvun lopussa oli aikeita perustaa urheilulle kattojärjestö, mutta silloiset aikeet epäonnistuivat. Myös 1900 -luvun alussa perustettiin ensin epävirallisesti yksikielinen urheiluliitto, joka SVUL :n tieltä sitten lakkautettiin. Tarvetta liitolle oli, jotta saatiin järjestö määrittelemään kilpaurheilulle säännöt, ja liiton perustamisen jälkeen kilpaurheilun asema maassamme vahvistuikin. 1900 -luvun alkupuoliskolla alkoi maamme ollakin maailman huipputasoa aluksi yleisurheilussa, mutta sittemmin erityisesti talvilajeissa. SVUL lakkautettiin vuonna 1993, ja sen tilalle perustettiin uusi kattojärjestö Suomen liikunta ja urheilu SLU.

SLU puolestaan oli toiminnassa vuosina 1993 – 2012, ja sen muodostuminen oli seurausta urheilun ja liikunnan järjestörakenteen uudistuksesta. Samalla lakkautettiin tai keskusjärjestöasemansa menettivät muiden Suomessa toimivien liikuntalajien kattojärjestöt kuten TUL, Suomen palloliitto sekä CIF. SLU, Nuori Suomi sekä Suomen Kuntoliikuntaliitto muuttivat jälleen toimintojaan vuonna 2012 jolloin ne lakkautettiin ja perustettiin jälleen uusi kattojärjestö Valo, Valtakunnallinen liikunta -ja urheiluorganisaatio, joka puolestaan lakkautettiin vuonna 2017. Tämän jälkeen kilpailutoiminnasta Suomessakin on vastannut Olympiakomitea.

Talviurheilua

Puijon hiihtoseura, alun perin Puijon hiihtäjät sekä Puijon mäkiseura, jotka yhdistyivät vuonna 1954, lasketaan perustetuksi vuonna 1930. Seurassa on vahvasti edustettuna perinteiset talvilajit, joissa suomalaiset ovat menestyneet erittäin hyvin myös maailmalla, eli hiihto ja mäkihyppy. Maastohiihdossa arvokisamenestystä tuli Suomelle jo 1930 -luvulla, jolloin Veli Saarinen hiihti Suomelle kultaa ja pronssia Lake Placidin olympiakisoissa vuonna 1932. Veikko Hakulinen puolestaan hiihteli kolme kertaa kultaa eri olympialaisissa, Oslossa vuonna 1952, Cortina d’Ampezzossa vuonna 1956 sekä Squaw Valleyssä vuonna 1960. Näistä kahdessa viimeisimmässä Veikolle tarttui matkaan myös useampia hopeisia mitaleita sekä yksi pronssinen. Hiihto onkin laji, jossa suomalaiset urheilijat ovat olleet aivan lajin huipulla lähestulkoon koko ajan aina lajin kilpailutoiminnan alkuvaiheista saakka maassamme.

Mäkihyppy on toinen tärkeä lajimme ja Puijon hiihtoseuran vaikutusalueella Kuopion Puijolla sijaitsee yksi Suomen komeimmista hyppyrimäkialueista. Puijolla on viiden mäen ryhmä ja kaikki ne ovat muovitettuja. Tästä syystä mäet ovat käytössä ympäri vuoden, myös lumettomaan vuodenaikaan. Puijon ensimmäinen – nyt jo purettu – mäki rakennettiin vuonna 1929, mutta Kuopiossa on ollut ensimmäinen hyppyrimäki jo vuonna 1901, eli historia mäkihypyllä on pitkä tuolla seudulla. Nykyinen suurmäki on rakennettu vuonna 1998. Puijossa järjestetään vuosittain mm. mäkihypyn maailmancupin osakilpailu. Kuopioon ovat löytäneet myös japanilaiset mäkihyppääjät eurooppalaisena harjoituspaikkanaan.

Hiihtäjien lisäksi myös suomalaiset mäkihyppääjät ovat 1950 -luvulta saakka olleet maailman tilastojen huipulla, siitä kiitos hyvien harjoituspaikkojen ja urheiluseurojen.