Hiihtokeskus on talvikuntoilun kannalta tärkeä paikka, sillä siellä voi harrastaa perinteistä hiihtoa. Hiihto on loistava kuntoilulaji kaikille, jotka haluavat talvisin harrastaa kuntoilua. Suomalaisille hiihto on tärkeä osa identiteettiämme, sillä onhan tässä maassa hiihdetty jo vuosisatoja ellei tuhansia. Suomen sijainti pohjoisella pallonpuoliskolla mahdollistaa erinomaiset puitteet hiihdolle. Hiihdon tärkeydestä ja merkityksestä kertoo myös se, että suomalaiset kilpahiihtäjät ovat pärjänneet erinomaisesti kansainvälisissä kisoissa. Alun perin hiihto on ollut arkea helpottavaa liikuntaa, kun ihmisten on pitänyt liikkua lumisessa metsässä paikasta toiseen. Suksilla liikkuminen on helppoa ja nopeaa, jos verrataan esimerkiksi lumihangessa kävelemiseen.
Hiihto on suosittu teema erilaisten tapahtumien yhteydessä. Hiihtokalenteri on tärkeä niille, jotka osallistuvat hiihtokilpailuihin ja muihin tapahtumiin. Useat eri järjestöt ylläpitävät kalenteria, josta näkee koko vuoden hiihtokilpailut kerralla.
Hiihtokalenteri on järjestöjen ja Hiihtoliiton ylläpitämä kilpailurekisteri. Kilpailuiden järjestävät voivat merkitä kalenteriin päivämäärät, jolloin heidän on tarkoitus pitää esimerkiksi kilpailut. Jos kyseessä on virallinen tapahtuma, se pitää hyväksyttää Hiihtoliitolla. Kilpailijoiden on siis helppo tarkistaa tapahtumien ajankohdat kalenterista.
Hiihtoliitto ylläpitää sekä kansallista että piirikunnallista hiihtokalenteria. Kansalliset kilpailut ovat kaikille avoimia kilpailuja, joissa kisataan kaikkien Suomen kilpahiihtäjien kesken. Piirikunnalliset kisat on tarkoitettu vain tiettyyn piiriin kuuluville hiihtäjille. Kansalliset kilpailut ovat sen takia keskimäärin kovempi tasoisia, koska osallistujia on suuremmalta alueelta kuin piirikunnallisissa kisoissa.
Suomalaiset ovat aina pärjänneet hyvin kansainvälisissä hiihtokilpailuissa. Tässä heistä muutama poiminta:
• AINO-KAISA SAARINEN: Voittanut kautta aikain eniten MM-mitaleita suomalaisista hiihtäjistä
• MIKA MYLLYLÄ: MM-kisoissa erinomaisesti menestynyt karpaasi
• MARJA-LIISA KIRVESNIEMI: Legendaarin naishiihtäjä niitti menestystä 1980-luvulla
Suomalaiset ovat pärjänneet erinomaisesti kansainvälisissä hiihtokilpailuissa kautta historian. Veikka Hakulinen oli maailmanluokan hiihtäjä jo 1950-luvulla, ja mestareita on ollut useita tämän jälkeenkin. Vielä tuolloin miehet hallitsivat suomalaista hiihtoa, mutta jo 1970-luvulla naiset alkoivat hiljalleen saavuttamaan merkittävää menestystä. 1980-luku oli suomalaisen hiihdon kulta-aikaa, jolloin erityisesti Juha Mieto, Marjo Matikainen sekä Marja-Liisa Kirvesniemi niittivät menestystä.
Suomalainen talviurheilu nautti suurta suosiota suomalaisten keskuudessa. Mäkihyppy ja erityisesti Matti Nykäsen lukuisat mestaruudet siivittivät suomalaista talviurheilua maailmankartalle. Yhdessä hiihdon kanssa ne muodostivat hyvin keskeisen osan suomalaista urheilua. Kummassakin tuli menestystä vielä pitkälle 1990-luvulle asti, mutta sen jälkeen kumpikin laji on hiipunut kulta-ajoistaan. Vapaa-ajan kuntoilijoiden kesken sen sijaan hiihto on säilyttänyt asemansa vahvana.
Vaikka hiihto tunnetaan etenkin kilpailulajina, kuten Puijon kisat todistaa, se on myös loistava kuntoilulaji vapaa-ajan liikkujille. Aloittelijat voivat harrastaa hiihtoa laduilla, joita ylläpidetään hyvässä kunnossa. Alkuun voi valita sellaisen radan, joka on tasainen ja ei vaadi niin kovaa kuntoa kuin mäkinen hiihtorata. Usein aivan kaupunkien vieressä on pururatoja, joihin tehdään hyvät ladut hiihtäjille talvisin. Hiihtäminen on siis erinomainen kuntoilumuoto kaupunkilaisille.
Hiihtokeskus tarjoaa monenlaisia palveluita hiihtäjille. Tarvittaessa voit saada sieltä jopa majoituksen ja monia muita palveluita, jotka edes auttavat hiihtämistä. Esimerkiksi Puijon yhteydessä on hiihtämiseen tarkoitettu keskus, joka huolehtii alueen talvikuntoilu mahdollisuuksista. Jos olet kiinnostunut lähtemään Puijon alueelle kuntoilemaan hiihtämisen parissa, kannattaa ottaa selvää alueen mahdollisuuksista. Hiihtäminen on parhaimmillaan silloin, kun palvelut ovat kunnossa.