Mäkihyppy

MÄkihyppääminen

Mäkihyppy on suomalaisten suosikki talvilaji

Mäkihyppytorni on tuttu näky monelle suomalaiselle, sillä mäkihyppyä on seurattu tässä maassa jo pitkään. Suomalaiset mäkihyppääjät ovat menestyneet erinomaisesti aikojen saatossa, mistä paras esimerkiksi lienee Matti Nykäsen lukemattomat mitalit arvokisoista. Hän voitti urallaan yhteensä 5 olympiamitalia, joista 4 oli kultaista. Suomalaisia mäkihyppy legendoja on paljon muitakin, kuten Jari Puikkonen ja Janne Ahonen. Vuosien saatossa tuhannet suomalaiset ovat jännittäneet mäkihyppykilpailuiden parissa. Perinteisesti mäkihyppy on ollut suosittua muun muassa Suomessa, Norjassa, Puolassa ja monessa Keski-Euroopan maassa. Euroopan ulkopuolelle erityisesti Japani on tunnettu maana, jossa sitä seurataan ja josta tulee maailmanluokan mäkihyppääjiä.

Mäkihyppy on taitolaji, jossa arvioidaan kilpailijat sekä hypyn pituuden että tyylin mukaan. Mäkihypyn maailmanennätys on nykyään yli 250 metriä ja tulevaisuudessa todennäköisesti vielä paljon pidempi.

Suksia telineillä
Maailmannennätys

Mäkihyppy maailmanennätys jatkaa kehitystään

Mäkihyppy maailmanennätys on kehittynyt vuosien saatossa paljon. Kun mäkihyppyä alettiin harrastamaan 1800-luvulla, pisimmät hypyt olivat ainoastaan muutamia kymmeniä metrejä, mutta 100 metriä ylitettiin jo 1930-luvulla. Viime aikojen pisimmät hypyt ovat olleet yli 250 metrisiä, joten kehitys on ollut huimaa.

Tulevaisuudessa hypyt tulevat todennäköisesti jatkamaan kehitystä, joten voimme vain arvailla, kuinka pitkälle ne vielä tulevat kantamaan. Tekniikoita ja varusteita kehitetään jatkuvasti ja on vain ajan kysymys, kun nykyinen mäkiennätys on rikottu. On kuitenkin hyvä muistaa, että hyppääjillä on tietyt fysiikan sanelemat rajat, joten joskus kehityksen on pysähdyttävä.

Hiihtoteknikko huoltaa suksia
Mäkihyppymäki kesällä
Tyhjä hiihtohissi korkealla
Mäkihyppääjät

Suomalaiset mäkihyppääjät esittelyssä

Kenties tunnetuin suomalainen mäkihyppääjä on Matti Nykänen, joka voitti urallaan oikeastaan kaiken mahdollisen. Hänen jälkeensä yksi menestyneimpiä hyppääjiä on ollut Janne Ahonen, joka pärjäsi erinomaisesti maailmanmestaruuskisoissa. Hän ei kuitenkaan koska voittanut mitalia olympialaisissa, mikä jäi häntä varmasti harmittamaan. Ahonen teki erittäin pitkän uran mäkihypyssä ja jatkoi pitkälle vielä 2010-luvulle ennen lopullista päätöstä eläkkeelle jäämisestä.
 
Uudemman sukupolven hyppääjistä maininnan arvoisia ovat muun muassa Matti Hautamäki, Harri Olli ja Jarkko Määttä. Menestys ei ole ollut enää sitä, mitä se oli suomalaisen mäkihypyn kultaisina vuosina 1980- 1990-luvuilla. Harrastajamäärät ovat tippuneet, joten uusia mäkikotkia ei synny aivan samaan tahtiin. Monille talviurheilulajeille on käynyt samoin, mistä esimerkkinä mainittakoon hiihto ja taitoluistelu.
 
Suomen lippu
Mäkihyppykisat

Mäkihyppy on suosittu kisalaji

Suomessa järjestetään paljon mäkihyppykisoja. Puijon kisat ovat legendaarinen talviurheilutapahtuma, jossa mäkihyppy näyttelee keskeistä osaa. Puijosta löytyy jopa viisi eri kokoista hyppymäkeä, jotka mahdollistavat monenlaisten kisojen järjestämisen. Tornit ovat kooltaan K120, K90, K64, K28 ja K16. Niissä on pidetty myös maailmancupin kisoja, joten kyseessä on tunnettu talviurheilukeskus. Mäkihyppykisoja Puijolla on pidetty jo aivan 1900-luvun alusta lähtien, joten se on täynnä suomalaista urheiluhistoriaa. Puijon ympäristössä on myös muiden talviurheilulajien harrastaminen mahdollista, ja siellä onkin panostettu talviurheiluun paljon.

Mäkihyppytorni on keskeinen osa koko Puijon maisemaa, sillä hyppytornit on sijoitettu Puijon vaaran päälle. Aivan vaaran päällä sijaitsee legendaarinen Puijon torni, joka hallitsee koko Kuopion kaupungin näköalaa. Mäkihyppykisojen lisäksi siellä pidetään leirejä, joissa huippu-urheilijat valmistautuvat tuleviin koitoksiin. Viime aikoina suuria kansainvälisiä kisoja ei olla pidetty, koska niiden järjestämisestä on tullut kallista.

Hiihtohissejä mäkisessä maastossa

Viimeisimmät artikkelit