Anni Helena Takalo (os Kivioja) on tunnettu suomalainen entinen hiihtäjä. Hän on syntynyt Pohjois-Pohjanmaalla Nivalassa 28. lokakuuta 1947. Hän on maailmanmestari ja olympiavoittaja naisten maastohiihdossa. Takalo on myös toiminut Pyhäjärven kunnan liikuntasihteerinä. Vuonna 2006 Takalolle paljastettiin 2,5 metriä korkea pronssinen näköispatsas, joka sijaitsee Pyhäjärven Pyhäsalmella. Hänen kunniakseen on myös sävelletty kappaleet nimeltään Valssi Helenalle sekä Pyhäjärvi.
HELENA TAKALO SAAVUTUKSINEEN
Helena Takalon menestykseimmät vuodet sijoittuvat 1970-luvulle. Urallaan hän keräsi yhden olympiakullan (Innsbruck 1976), kolme olympiahopeaa (Sapporo 1972, Innsbruck 1976) sekä yhden olympiapronssin (Lake Placid 1980). Maailmanmestaruuksista hän keräsi kaksi kultaa Lahdesta (1978) ja kolme pronssia (Tatra 1970, Falun 1974 ja Lahti 1978). Takalo on palkittu vuoden urheilijana vuonna 1978 ja vuoden naisurheilijana vuosina 1975, 1976 ja 1978.
Suomalaiset naishiihtäjät ovat huippuhiihtäjiä. Lajina hiihtäminen, etenkin maastohiihto, on suomalaisille muutenkin lähellä sydäntä ja kerää kansalaiset televisioiden äärelle kisojen aikaan. Tunnettuja suomalaisia naishiihtäjiä löytyy 1950-luvulta lähtien aina tähän päivään asti. Tunnetuimpia nimiä Helena Takalon lisäksi ovat myös muun muassa äiteeksi kutsuttu Siiri Rantanen ja tänä päivänä iskussa oleva Aino-Kaisa Saarinen.
KISOJEN HISTORIAA
Maastohiihto on ollut osana miesten talviolympialaisia vuodesta 1924. Tuolloin miesten 18/15 km luokasta voiton otti norjalainen Thorleif Haugh. Naiset ovat saaneet hiihtää olympialaisissa ensimmäisen kerran vasta vuonna 1952 Norjan Oslossa. Hiihdettävää oli kymmenen kilometrin edestä. Tuolloin naisten hiihdon olympiahistoriaa teki ensimmäisenä suomalainen Lydia Wideman. Oslon 1952 kisat olivat suomalaisille naisille muutenkin erittäin voitokkaat. Widemanin voitettua kultaa, nappasi hopeaa Mirja Hietamies ja pronssia Siiri Rantanen.